Stressi, huono uni, jatkuvat kivut ja säryt - siinä se kevät 2009.

Miniäni, joka on nykyään elämäni nainen n:o 1, myi minulle tarpeettoman autonsa osamaksulla. Siitä on jo ollut paljon iloa. Peruuttamaan en oikein kykene, kun pää ei tahdo kääntyä tarpeeksi kipeän niskan takia. Mutta eteenpäin olen jo matkannut pari- kolmesataa kilometriä. No en tietenkään suoraan eteenpäin, siksihän ne etupyörät on tunnetusti kääntyvää mallia.

Eilen, kun oli Palmusunnuntai, päätin mennä kirkkokonserttiin Espoon vanhaan kirkkoon, joka on viisi vuotta ollut Espoon hiippakunnan Tuomiokirkko. Ja oikein hyvä paikka kuunnella Palmusunnuntaina Johannes-passio.

Sitten huomasin, että säästän bensassa, kun menenkin konserttiin Meilahden kirkkoon. Kun olen huomannut, että kaikki mahdollinen pitää tässä iässä tarkistaa, luin osoitteen huolella. Pihlajatie. Tyytyväisenä huolellisuuteeni ajoin Mäntytielle, ja ihmettelin, onko kuopuksen koulukirkko jotenkin muuttunut.

Raksutus takaraivossa alkoi vasta, kun huomasin, että konserttiohjelmaa ei näkynyt missään ja temppelin esitteetkin olivat englanniksi ja puolaksi.

Eihän se ollut Meilahden kirkko sen enempää kuin Mäntytie on Pihlajatie. Se oli se toinen Helsingin roomalaiskatolisista kirkoista, se jossa en ollut sattunut koskaan käymään. Vanhana ja hitaana katselin ympärilleni ja totesin, että kirkkosali on kaunis. Huomattava osa seurakuntalaisista taisi olla filippiiniläisiä kotirouvia, suomalaisia oli selvä vähemmistö. Totesin tyytyväisenä, että penkkien edessä oli kunnon jalkatuet ja istuminen oli rentoa. Pian totesin, että rentoutuminen pitikin löytää sisäistä tietä ja ne jalkatuet olivat polvistumista varten. Polvistuneena on muuten varmaan hyvä meditoida. Jotkut olivat polvistuneena melkein koko ajan. Minä seisoin ja istuin ja polvistuin aina, kun edessäni oleva korpinmusta ponnarikin teki niin.

Kokemusta ja palmunlehvää rikkaampana ajelin takaisin Toukolaan. Mutta siellä kirkossa, jonka nimi on englanniksi St. Mary ja  puolaksi ja filippiiniksi varmaan jotakin vastaavaa, aion käydä vielä uudestaan.